kesä domuksessa

Ihan on unohtunut vilauttaa viime viikkoista löytöäni, vihreää retrokassia jota koristaa Lännen tehtaiden logo. Seitsemällä eurolla irtosi tämä hauskuus, jolle on jo monta funktiota varattuna: saunakassi, piknik-kassi, uimakassi, kauppakassi, vaippakassi, lelukassi, kirjastokassi, torikassi...

Kesäiset ostokset jatkuivat eilen basilikalla ja timjamilla sekä laudeliinalla. Juu, me tarvitaan nykyisin laudeliinaa koska meillä saunavuoro. Meidän taloyhtiön sympaattisessa, lempeälöylyisessä saunassa saunotaan joka torstai. Enää puuttuu se eka lämmin ilta, jolloin voidaan saunan jälkeen köpötellä koko porukka omalle pihalle paistamaan saunatakeissa saunanakit. Ja suhauttaa saunajuomat. Ja keksiä pari sauna-alkuista sanaa lisää kun niitä oli tässä nyt niin vähän ;)

Vihreä kassi / Fida lähetystori, yrtit ja laudeliina / Prisma

chlorophytumin paluu

Mummolatunnelmahan sisustuksessa on nyt tosi in. Kaikki perinnejutut ja saintpauliat ikkunalaudalla. Ja rönsyliljat, nuo hämähäkkimäiset kammotukset. Käsi ylös kellä on lapsuudenkodissa ollut rönsyliljoja? Olen aina inhonnut niitä ja tällä hetkellä tuntuu että inhoan ikuisesti.

En kuitenkaan uskonut käyttäväni pillifarkkujakaan. Tai laittavani ryijyä seinälle. Tai tykkääväni uudelleen inkakuvioista. Että katotaan vaan koska meillä rönsylilja rönsyilee ja kauppaan niitä ihkuja rönsyjä täälläkin. 

Huomasin jo nyt jotain siedätystä tapahtuneen, kun katselin näitä Freunde von Freunden kuvia Samira Kafalan ja Jake Noaksin kodista. Upea ja persoonallinen koti, rönsyliljoineen kaikkineen.

Kuvat: Jordi Huisman / www.freundevonfreunde.com

kun aamu hymyilee

Oikealla jalalla nousemiseen myötävaikuttaa niin moni asia. Esimerkiksi kohtalaiset yöunet. Auringonpaiste. Iso kuppi kahvia. Ei-kiukutteleva lapsi. Mansikka-mustikka-luonnonjogurtti-muromysli-herkku.

Etenkin mansikka-mustikka-luonnonjogurtti-muromysli-herkku.

käsittämättömiä juttuja

Menin eilen nukkumaan rättiväsyneenä puoli kympiltä, mies heräsi poikasen kanssa kuudelta ja jatkoin unia puoli ysiin. Käsittämättömän ihanaa.

Ehostelin pihaa ja suunnittelin ruukkuistutuksia. Elefanttiheinää tekisi mieli, magnoliankin haluaisin istuttaa, samoin unikoita. Viime vuotiset heinät talvehtivat hyvin ja suorastaan jonottavat ruukkuihinsa. Kitkin rikkaruohoja ja kaivoin pihaportin ulkopuolella olevat laatat esiin. Käsittämättömän palkitsevaa.

Lempeä kesäilta, Spotifyin soittolista soi täysillä korvissa. Askel on kevyt, taivas kirkas ja tekisi mieli laulaa täysillä mukana. Napsuttelen sormiani ja juoksen täysillä viimeiset 200 metriä pellon poikki. Käsittämättömän vapaa olo.

Muistattekos kun lykin tulppaanisipuleita maahan vajaa kuukausi sitten? Kahdestakymmenestä homeisesta, talvensa pihatuolilla pussissa viettäneestä sipulista on versonnut jo kaksitoista tulppaanin alkua. Käsittämätöntä.

uudet päät

Meidän pienen eteistunnelin päässä on nyt valoa. Nappasin Suomen valokuvataiteen museon esitteen ja sen toisella puolella olikin kaunis juliste. Museoiden näyttelyjulisteet on usein todellisia silmäniloja, niissä parhaimmillaan viesti on kerrottu kekseliäällä, kauniilla graafisella suunnittelulla. Jos saisin valita töitäni, julisteiden suunnittelu olisi kyllä kärkipäässä.

Julisteessa on Ben Kailan valokuvateos Uudet päät. Ihan mahtava taltiointi. Juliste (tai itseasiassa kaikki) näyttää olevan somasti vinossa, mutta kyllä se on mun laatuobjektiivi joka näin kivasti vääristää.

”Ensin huomasin rakennuksen ja sen minareettia muistuttavan savupiipun ja vasta sisällä silmiini osui auringonvalossa hohtavat naisen ja miehen pienenpienet kipsipäät. Pariskunta oli osa korkokuvien sarjaa, joka ympäröi tuntemattoman patsaan jalustana ollutta pylvästä”, Kaila muistelee. Entisessä vesipumppuasemarakennuksessa restauroitiin tuhoutuneita veistoksia, joista monet olivat vailla päätä tai torsoja ja niiden uudet kipsiset päät ja raajat hohtivat auringonvalossa maagisen näyn tavoin. Useat patsaista olivat sijainneet Tiergarten-puistossa ja vaurioituneet toisen maailmansodan lopussa, keväällä 1945, kun neuvostojoukot piirittivät Berliiniä. " Ben Kaila, lähde: http://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/kokoelmat/kokoelmanosto

per maning

Äitienpäivänä ulkoilimme ja poikkesimme kotimatkalla Espoon modernintaiteen museoon EMMAan niinkin ylevien syiden vuoksi kuin pissahätä ja vaipanvaihto. Poikkeaminen muuttuikin taidetuokioksi kun jäimme katselemaan norjalaisen nykytaiteilijan Per Maningin valokuvia ja videoteoksia. Poikanenkin tykkäsi, eläinaiheiset videot ja valokuvat tuntuivat puhuttelevan häntä kovastikin. Ja niin puhuttelivat minuakin, pidin kovasti ja suosittelen käymään, näyttely on auki vielä kesäkuun alkuun asti.

EMMA on ehdottomasti yksi mun lempipaikoista. Arkkitehtuurisesti upea miljöö, upea pysyvä kokoelma, kahvilassa ihan parasta kahvia ja tiloissa kaksi hyvää museoshoppia. Rakkaus on syventynyt entisestään viime kuukausina kun siellä voi helposti käydä myös pienen lapsen kanssa. Lapset on huomioitu museotarjonnassa ja museon avarat ja toimivat tilat oikein kutsuvat pieniä taideharrastajia. Ihan loistava sadepäivän kohde vaikka kesälomalla.

Kuvat: www.maning.no

bilehileet

Olen luiskahtanut johonkin sellaiseen mukavuuskoloon, jossa iltaisin käydään kuumassa suihkussa, syödään näkkäriä meetvurstilla ja painutaan aikaisin sänkyyn läppärin kanssa. Mies seuraa pian perässä ja siinä me molemmat ollaan oikosenaan, puhutaan hitailla, vajailla lauseilla ja vaivutaan ilta toisensa jälkeen yks kaks uneen. Päivällä poikasen nukkuessa tuijotan leffaa, ehkä torkahdan tai järkkään maanisesti jotain kaksi vuotta repsottanutta nurkkaa. Ei siis ihme, jos bloggaustahtini on tällä hetkellä ihan olematon.

Ennen kuin ryömin taas sinne kolooni kuukahtamaan, valaisen muutamalla sanalla ja kuvalla tän päivän juhlahumua. Tai itseasiassa melkein kaikki kuvat on kyllä ennen vieraita ja juhlahumua.

Oli lämmintä, herkullista ja yllin kyllin tilannekomiikkaa hörönauruineen. Yksi lasipöytä hajosi (no toki, jos sitä kivellä heittää), kakusta varastettiin päälliset ennen korkkausta (klassikko) ja äsken huomasin sohvassa major-suklaatahrat. Onnistuneet juhlat kaikin puolin siis :D Huomenna jatketaan!