5/22/2014

se kukkii

Vuoden kaunein hetki meidän pihalla on juuri nyt. Näen omenapuun kukat ensimmäisenä aamulla kun hipsin paljain varpain olohuoneen poikki poikasen huoneeseen. Tuijotan kukkia kun ripustan pyykkiä, kastelen yrttejä ja teen hiekkakakkuja. Iltahämärässä kukat vasta hohtavatkin.

Rakastan niin tuota omenapuuta, niin kuin vain nyt puuta voi ikinä rakastaa. Ja rakastan tätä pihaelämää. Matot ja tyynyt on kaivettu esiin, minttua istutettu mohitoja varten ja daybedin sisälle on värkätty hiekkalaatikko. Jos en olisi hullumaisessa flunssassa, hengaisin pihalla tälläkin hetkellä. Onneksi on koko kesä aikaa.









5/15/2014

valoisaa

Google-hakuhistoriaani on tallentunut tällä viikolla seuraavaa:

ilmatieteen laitos
lankamaiset taimet
a:hover ja kosketusnäyttö
yrjönkadun uimahalli aukioloajat
one day in history photography
fetajuusto tomaattikeitto resepti
emma museum weegee
iphone icon
iphone graphics
polven rustovamma
kuntosaliohjelma naisille
myfit tapiola
polvivamma kuntopyöräily
polvivamma kuntoutus ohje

Sen lisäksi, että polven kuntoutus on alkanut ja olen ihan innosta soikeana kuntopyöräillut sallitun 10 minuutin pätkäni päivittäin, olen liimaillut seinään valokuvia, odottanut omenapuun kukkien avautumista, pihissyt pidätettyä raivoa 2-vuotiaan oman tahdon edessä ja pakahtunut dinopyjamaista poikasta seuratessani.

Tuleva kesä tuntuu näin edeltä käsin toiveikkaalta, jopa kepeältä.







5/07/2014

kaikenlaista hommaa

Viime postauksen fiilisten perusteella voisi luulla minun jääneen melankolian jalkoihin. Mutta ei, täällä sitä porskutetaan. Itkut tuli ja meni ja kaikenlaiset hommat vain vei mennessään.

Olen istutellut omenapuun alle uusia taimia, tehnyt ystävälle pihasuunnitelmaa, opiskellut, järjestellyt paikkoja, korjannut rikkinäisiä vaatteita, kylvänyt rucolaa, kesäkurpitsaa, unikkoa ja ruiskukkaa ja muhistellut sisustus-, askartelu- ja puutarhaideoita. Kaikki tämä ja vielä enemmän, koska taloyhtiön nettiliittymän siirto kaapeliverkkoon ei ole totisesti mennyt kuten oli suunniteltu. Elo ilman nettiä on aikaansaavempaa (tai sisältää ainakin vähemmän töitä), väitän minä.

Huomenna pääsen ortopedille näyttämään polveani, joka on tietenkin tänään parempi kuin kuukausiin. Koita siinä nyt sitten vakuuttaa lääkäriä kuinka tää mun elämä rampana on niin vaikeaa, kun kirmaan ontumatta paikalle. Sehän nauraa mut pihalle tai ainakin laittaa mut johonkin leikkausjono öööhön. Joka tapaksessa jännittää kovasti minkälaisen tuomion polvi saa ja voidaanko sille tehdä jotain.

Ja hei, ne rucolat itää jo!


4/12/2014

lakaisukone

Olen tehnyt viime aikoina paljon listoja. Yrittänyt kai järjestää päätäni vaivaavaa sekasortoa.

Olen itkenyt silmät päästäni ja herännyt aamulla luomet nelinkertaisina ja läpikuultavina. Miettinyt miksei muilla silmät turpoa itkemisestä vai eikö ne liiku missään sen näköisinä?

Olen katsellut poikasta katselemassa lakaisukoneen matelua pihatiellämme. Koittanut salakuvata tyypin hurmiota ja jäänyt siitä kiinni joka kerta.

Olen kaivannut liikuntaa. Yrittänyt keksiä mitä polvivammainen voi harrastaa hikoillen ilman että siitä seuraa viikon rampautuminen. En ole keksinyt mitään.

Kun kävelen puhdistetulla asfaltilla huomaan olevani sille vähän kateellinen. Kunpa oman pään puhdistaminen kävisi yhtä helposti ja lopputuloksena olisi keveästi kulkeva askel.

Silti mikään ei ole suuresti vialla, elämä vaan on välillä vähemmän helppoa ja kevyttä.



3/31/2014

historiallinen päivä

Herättiin tänään miehen kellon soittoon. Keräännyttiin keittiöön aamutoimiin, poristeltiin kahvit ja kerrattiin yön kuorsausvoimakkuudet. Luettiin päivän uutiset ja kuulosteltiin poikasen unista pihinää.

Varttia yli kahdeksan pinnasängystä kuului lakanoiden kohinaa ja iloinen "Isiii!". Lähes kaksi vuotta siihen meni, joten kyllä osaan arvostaa vaikkei moista koskaan enää tapahtuisi. Tyyppi nukkui pidempään kuin me!

Tänään on muutenkin hyvä päivä. Poikasen mummu on yökylässä ja kaksikko painui jo pihalle. Mun työlistalla lukee veroilmoitus + alvit + kirjanpito + 10 muuta duunijuttua. Kunhan noi tylsemmät osiot on väsätty alta pois, aion antautua flowlle. Mulla on vahva tunne että tänään jos koskaan sitä riittää.

Kuvissa esiintyvät skonssit syötiin jo eilen. Tämä aamu olisikin ollut ihan siirappisen täydellinen jos vielä nekin olisivat olleet aamupalapöydässä.

Aurinkoista päivää!









3/29/2014

vähän hurahtanut

Viimeisen puolen vuoden aikana olen salakavalasti erikoistunut hoiva-alalle. Vaikkei tällä pätevyydellä vielä lähihoitajaksi tulla, niin poikasen korinat, ulinat ja pihinät tunnistan jo unissanikin. 

Nyt poikanen taas hymyilee ja hihkuu: hyvästi rs-virus, korvatulehdus ja keuhkoputkentulehdus. Tervetuloa kesä ja hyttyset, järvisyyhyt ja nokkosenpolttamat, ihan varmasti saan teistäkin lopulta yliotteen.

Mutta olen minä käynyt muuallakin kuin lastenlääkärillä. Pentik järjesti bloggari-illan, jossa tarjoiluista vastati keittiömestari ja villiyrttiguru Sami Tallberg. Lautaselta löytyi mm. koivunmahlassa marinoitua maa-artisokan sydäntä, väinönputkivanukasta, siitepölyä, ruusunjuurijuomaa....ruoka oli todellinen herkullinen elämys ja taisin ministi hurahtaa.

Aion vakaasti astella lähipuistoon uusin silmin. Ehkä ilmoittautua Samin järkkäämälle Villiyrtti-pyöräretkelle. Ostaa pullon koivunmahlaa ja kokata siitä jotain raikkainta ikinä. Ehdottomasti samoilla mökin lähimetsään villiyrttejä hakemaan ja testata lahjaksi saamaamme Villiä ja Valloittavaa -kirjan reseptejä. Amatööriä auttaa villiyrttien tunnistamisessa www.luontoportti.fi -sivusto.

Ja Pentikin kevätkokoelmakin sykähdytti. Raikkaita, kirkkaita värejä, kauniita printtejä. Tässä ruuan seassa mun suosikit heidän valikoimistaan tällä hetkellä, var så god:

Kuvat: Itse ottamia Pentikin Showroomilta / www.pentik.com

Kirja saatu blogin kautta

3/12/2014

hey there sleepy smile, i see you've brought your bedroom eyes

Meidän makuuhuoneessa on viime kuukausina siirrelty huonekaluja paikasta toiseen ja nyt viimein sain aikaiseksi kuvailla tuota pikkusoppea, jonne mylläyksen myötä saatiin mahdutettua työpiste.

Sänky siirrettiin ikkunan eteen ja samalla oli hankittava ikkunaan paksumpi verho, sillä ikkunasta käy talvella navakka veto. Työpöydäksi päätyi vanha lipasto poikasen huoneesta ja sen yläpuolelle ostettiin Ikeasta Ekby-hylly. Hyllystä nirhaistiin yksi kerros pois, jotta alle mahtuu lähitulevaisuudessa isompi näyttöinen tietsikka. Pinnatuoli on ehkä huonoin työtuoli ikinä, raijaankin yleensä olohuoneesta Domuksen, jos työskentelen yhtään pidempään.

Makuuhuone sijaitsee talon pohjoispuolella ja tykkään erityisesti sen kylmästä, sinertävästä valosta. Myös päiväsaikaan siellä on hiukan utuinen, unettava tunnelma. Ei ehkä paras paikka työskennellä, mutta maailman paras nukkua.









Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...